Kuvagalleria
.
Tämä on
virtuaalihevonen, this is a sim-game horse
* 13.1.2012 8v, ikääntyy siitä eteenpäin vhkr.
Kaikki alkoi siitä, kun olin hötölässä etsimässä itselleni uutta hevosta kilpakaverikseni -Rommi oli jo mennyt siitospuolelle, Leimu oli jäänyt harrasteratsuksi jalkavamman vuoksi ja Kimi-pikkuinen oli aivan liian nuori kisaamaan, Inkkukin keskittyi vain saddle seat-luokkiin. Niinpä sitten laitoin ostoilmoituksen jossa etsin itselleni kivaa hevosenkokoista tammaa koulu- tai estekentille partneriksi.
Ehdoton raja oli, ettää tarjottavien oli oltava hevosten mitoissa. Ja kuinkas siinä sitten kävikään kun Rebecca näytti Lottaa -olin täysin myyty! Hopeanmusta ja elämäniloinen pikkutamma, senttiä vaille hevonen... se siitä hevospakosta.
Kadonnut Kaupunkiin, jostakin syystä silti aina Lotaksi kutsuttu, on pieni ja iloinen tammanpallura. Nomen est omen, sillä Lotta on sellainen höppänä ja tuntuu välillä katoavan ihan eri taajuudelle -sen keskittyminen herpaantuu, silmät katsovat jonnekkin kaukaisuuteen ja kontakti katoaa. Kun yhteyden saa jälleen takaisin hätkähtää koko hevonen -"mitämissämilloin? Sori mä olin ihan ajatuksissani."
Lottaa saa siis välillä nykiä takaisin tähän maailmaan, mutta kiltimpää ja kivempaa hevosta saa etsiä. Se sopiikin vallan hyvin meikäläiselle, joka ei millekkään räyhille pärjää. Lotta karsinassakin vain killittelee harjaajaansa, etsii välillä namipaloja taskuista ja maistelee harjoja. Satulointikin sujuu ihan ongelmitta, ei edes pullistele tämä neiti! Kylmiä kuolaimia ei toki tahtoisi suuhunsa ottaa, mutta veikkaanpa ettei yksikään hevonen niitä ikinä kovin mieluusti haluaisikaan.
Ratsastaessa Lotta on kiltti, mutta siitä kyllä huomaa aika selvästi että esteet kiinnostavat enemmän kuin kouluratsastus. Jälkimmäistä harjoittaessa Lotta tarvitsee raipan näkökenttäänsä jottei laiskottelisi ja ahkeran ratsastajan. Pikkusuokki osaa nimittäin sipsutella nätissä muodossa heti kun ohjat saa kerättyä käteen, mutta takamus laahaa oikeasti kilsan päässä ja peräänantoa ei olla nähtykään. Jos Lotalta ei vaadi niin se sipsuttelee tälleillä muka-oikein koko tunnin, ja hyötykerroin siitä on pyöreä nolla. Peräänantoon ratsastaminen ei ole kuitenkaan helppoa, sillä tämä tarvitsee siihen paljon apuja ja sopivan tuen suuhun -jos ohja lörpöttää on yhteys poikki ja Lotta pilvilinnoissaan, mutta jos kädestään on liian kova tai suussa roikkuu, aloittaa Lotta suokkimaisen kädellepainamisen ja muuttuu hirmu raskaaksi ratsastaa.
Esteillä Lotta syttyy ja silloin voit heittää raipan mäkeen -pieni suomiputte pysyy isompiensa tahdissa, ja lyhyet jalat tikkaa laukkaa minkä kerkeävät. Onneksi Lotan laukka on pehmeää keinuheppalaukkaa, sillä muuten tämän veturin kanssa olisi lirissä! Puolipidätteitä kaivataan paljon ja esteille lähestymiset on otettava huolella ja hevonen kuulolla, sillä mikäli Lotan antaa jumpsutella oman päänsä mukaan niin se hyppää liian kaukaa, liian korkealta ja aivan liian kovaa. Estettä ylittäessäkin saa olla tarkkana ettei myötää liikaa, sillä muuten tämä elohopeamainen tyllerö ampaisee -ja kovaa.
Lotta on ehkä pieni, mutta se ei sitä itse suostu tunnustamaan. Tarhassa se pitää jöötiä muille ja maastossa pysyy oikein hyvin isompien hevosten tahdissa. Välillä sen pitää oikein todistella pystyvänsä parempaankin, eikä aivan puun takaa tulleet syöksähdykset letkan vetohevosen ohi ole harvinaisia. Lotta ei pukittele tai kiikuta edes pitkään, se vain tahtoo päästä hetkeksi kärkeen palloilemaan ja näyttämään ettei poweri ole säkäkorkeudesta kiinni!
Ukkospoika on herrasmiesmäisen luonteen omaava oripoika, jota on käytetty upean sukunsa ansiosta pääasiassa siitokseen. Sillä on kisailtu niin este kuin koulukisoissakin hyvin tuloksin, ja muutamaan kenttäkisaankin se on päässyt näyttämään taitonsa. Ori on ratsuna oikeinkin kevyt ja herkkä, eli oikea unelmaratsu suomenhevoseksi. Säkäkorkeutta hopeanmustalta orilta löytyy 147cm, ja se on saanut yhteensä 47 jälkeläistä.
Humun Huiskaus on kenttäpainotteinen ori, jola on kilpailtu kenttäratsastuksessa aina SM tasolle saakka. Ori on luonteeltaan reipas ja energinen, eli ei mikään aloittelijoille sopiva ratsu. Joskus kouluratsastus saattaa alkaa oripoikaa tympimään, mutta siitäkin se selviää suomenhevosen sisulla. Orilta löytyy säkäkorkeutta 144cm, ja väriltään se on hepoenmusta. Ori on saanut yhteensä 89 jälkeläistä.
Eufemia on pääasiassa kouluratsastuksessa petrannut tamma, jota ei paljoa ole kisakentillä nähty. Tamma on ollut yksityisratsuna ja se on pikkuhiljaa koulutettu VaA:n tasolle. Ratsuna upearakenteinen tamma on aktiivinen ja hyvin nopeasti uutta oppiva, joten sen vieminen VaA:n tasolle ei paljoa kokeneelta kouluttajalta vaatinut. Se on 147cm korkea, väriltään musta. Varsoja tamma on saanut kolme.
Ida Vedenvälke on paljon kisattu tamma, joka on kiertänyt niin koulu, este kuin kenttä ja maastoestekisoissakin ympäri Suomea. Tamma on sijoittunut hyvin kisoissaan, vaikkakaan koulukisat eivät ihan napanneet; siltä puolelta löytyy vain pari sijoitusta. Ratsuna tamma on innokas ja yhteistyönhaluinen, joskus hieman raskas kädelle. Säkää hopeanruunikolta tammalta löytyy 145cm, ja se on saanut 4 varsaa.
Hälläväliä on kenttäpainotteinen ori, joka on kisannut omistajansa kanssa eniten kenttää. Ori ei kuitenkaan ole painottunut kisaamiseen, vaan on ollut periaatteessa koko ikänsä harrasteratsuna. Luonteeltaan ori on tempperamenttinen ja herkästi kuumuva, ja se on tottunut vain pariin ratsastajaan koko elämänsä aikana. Hopeanruunikko ori on 146cm korkea, ja se on saanut 12 varsaa.
Anna Lahja on hieman sähläritamma, ja se on yleispainottunut kisahevonen. Tamman hieman ailahtelevan luonteen takia se ei ole kuitenkaan saanut kisoistaan paljoa sijoituksia tai nimeä, ja se on siirtynyt vaativaan opetuskäyttöön myöhemmällä iällä. Ratsuna tamm on nimittäin hyvin opettavainen ja vaativa. Väriltään tamma on hopeanmusta, ja säkää siltä löytyy 144cm. Tamma on saanut 2 varsaa.
Selvityksestä kiitos Rebeccalle!
31.08.2012, t. Katujen Kuningatar, i. Karmava
30.07.2012, t. Vampyyritar, i. Palkkionmetsästäjä
04.06.2012, o. Voittoisa Hopea, i. Hurman Voitontahto
04.05.2012, o. Kaupunkipalo, i. Leimu-Poika
27.03.2011, o. MNR Karkuri, i. Tuisku-Lumi
20.04.12, Kilva JK, ponitammat: tuomarina Minna, EO-sert
13.04.12, Terälän Talli, suomenhevostammat: tuomarina Anne (BIS Elisa), KTK-SERT BIS2
31.03.12, PKKn mininäyttelyt, ponitammat, tuom. Anne KTK-sert
31.03.12, Mel Seren, muut hevostammat: tuomarina Anne, EO-sert (lkv)
30.03.12, Mel Seren, Muut tammat: tuomarina Nica, EO-sert
15.02.12, PKKn mininäyttelyt, ponitammat, tuom. Beronia, EO-sert
Kantakirjauslausunto
- Rahtusen takakorkea, pyöreässä kunnossa.
- Sopusuhtainen suomenpienhevonen. Selvä tammaleima. Hieman takakorkea, vähän tukeavassa kunnossa. Hyvä pää ja jalat. Kaunis väritys. Säkä saisi olla selvempi. Yurhan kulmikkaat lihakset.
- Hyvin maskuliininen ja aikalailla yhtä pyöreyttä koko toteutus. Etupainotteisuutta ja lievää takakorkeutta. Skp leima voisi olla vahvempi. Valotukset ja varjostukset hyvin kohdillaan. Hyvin toteutettu tausta, kivan pirteä!
En olisi ikinä uskonut että Lotan kanssa menestyttäisiin maastoesteillä, minä kun olen aina vähän arka mikä kiinteisiin esteisiin tulee ja Lotta taasen tuppaa välillä innostumaan maastoissa sen verran paljon että sitten vaan kauhukahvasta kiinni ja menoksi. Kai se on vaan joku kummallinen karma että hyvä tapahtuu odottamattomissa käänteissä... En edes tiedä että kuinka uskaltauduin edes kokeilemaan lajia, mutta nyt meillä on ollut semmoinen putki päällä että muussa ei taideta enää oikeasti kisatakaan! Kisakalenteriin olen merkannut ihan kaikki kisat, ja kuten huomaatte niin sijoituksia on enemmän kuin niitä kertoja joilla ei olla ruusukkeille päästy.
Maastoesteet on kyllä oikeastikin tainneet tehdä Lotalle ihan hyvää, sillä se on pysynyt maastoissa nykyisin paremmin lapasessa. Itse asiassa nykyisin voidaan ihan hyvin kulkea muiden perässä, eikä Lotta ole sinkoillut lainkaan muiden ohitse. Olen alkanut jo veikkailemaan että tyllerön maastopyrähtelyt johtuivat yksinomaan siitä että se pääsi liian harvoin maastoon ja intoutui sitten liikaa. Nyt kun ollaan maastossa treenailtu esteitä on Lottakin tainnut saada maastokiintiönsä täyteen...
*13.08.2008 - †19.03.2013
Hetki jolloin kanssasi olla sain
oli unta jo tänään vain.
Rakastan sua edelleen,
ei mikään tule väliimme.
Vaikka kaukana olet tästä lähtien,
sydämessäni paikkasi ikuinen.
Aina kuljet mukanain,
ajatuksissain ja teoissain.
Koko tallin lemmikki Lotta-mummu nukahti ikiuneen omaan karsinaansa maanantain ja tiistain välisenä yönä, 22-vuotiaana. Aina yhtä iloista ja kilttiä piensuokkia jäi kaipaamaan tallin väen lisäksi sen monet jälkeläiset, eivät vähiten tallissa asuvat Voitto ja Kati.
Hetki jolloin kanssasi olla sain
oli unta jo tänään vain.
Rakastan sua edelleen,
ei mikään tule väliimme.
Vaikka kaukana olet tästä lähtien,
sydämessäni paikkasi ikuinen.
Aina kuljet mukanain,
ajatuksissain ja teoissain.
Koko tallin lemmikki Lotta-mummu nukahti ikiuneen omaan karsinaansa maanantain ja tiistain välisenä yönä, 22-vuotiaana. Aina yhtä iloista ja kilttiä piensuokkia jäi kaipaamaan tallin väen lisäksi sen monet jälkeläiset, eivät vähiten tallissa asuvat Voitto ja Kati.
Kadonnut Kaupunkiin
VIP MVA Fn, KTK-II
|
|
Kaikki alkoi siitä, kun olin hötölässä etsimässä itselleni uutta hevosta kilpakaverikseni -Rommi oli jo mennyt siitospuolelle, Leimu oli jäänyt harrasteratsuksi jalkavamman vuoksi ja Kimi-pikkuinen oli aivan liian nuori kisaamaan, Inkkukin keskittyi vain saddle seat-luokkiin. Niinpä sitten laitoin ostoilmoituksen jossa etsin itselleni kivaa hevosenkokoista tammaa koulu- tai estekentille partneriksi.
Ehdoton raja oli, ettää tarjottavien oli oltava hevosten mitoissa. Ja kuinkas siinä sitten kävikään kun Rebecca näytti Lottaa -olin täysin myyty! Hopeanmusta ja elämäniloinen pikkutamma, senttiä vaille hevonen... se siitä hevospakosta.
Kadonnut Kaupunkiin, jostakin syystä silti aina Lotaksi kutsuttu, on pieni ja iloinen tammanpallura. Nomen est omen, sillä Lotta on sellainen höppänä ja tuntuu välillä katoavan ihan eri taajuudelle -sen keskittyminen herpaantuu, silmät katsovat jonnekkin kaukaisuuteen ja kontakti katoaa. Kun yhteyden saa jälleen takaisin hätkähtää koko hevonen -"mitämissämilloin? Sori mä olin ihan ajatuksissani."
Lottaa saa siis välillä nykiä takaisin tähän maailmaan, mutta kiltimpää ja kivempaa hevosta saa etsiä. Se sopiikin vallan hyvin meikäläiselle, joka ei millekkään räyhille pärjää. Lotta karsinassakin vain killittelee harjaajaansa, etsii välillä namipaloja taskuista ja maistelee harjoja. Satulointikin sujuu ihan ongelmitta, ei edes pullistele tämä neiti! Kylmiä kuolaimia ei toki tahtoisi suuhunsa ottaa, mutta veikkaanpa ettei yksikään hevonen niitä ikinä kovin mieluusti haluaisikaan.
Ratsastaessa Lotta on kiltti, mutta siitä kyllä huomaa aika selvästi että esteet kiinnostavat enemmän kuin kouluratsastus. Jälkimmäistä harjoittaessa Lotta tarvitsee raipan näkökenttäänsä jottei laiskottelisi ja ahkeran ratsastajan. Pikkusuokki osaa nimittäin sipsutella nätissä muodossa heti kun ohjat saa kerättyä käteen, mutta takamus laahaa oikeasti kilsan päässä ja peräänantoa ei olla nähtykään. Jos Lotalta ei vaadi niin se sipsuttelee tälleillä muka-oikein koko tunnin, ja hyötykerroin siitä on pyöreä nolla. Peräänantoon ratsastaminen ei ole kuitenkaan helppoa, sillä tämä tarvitsee siihen paljon apuja ja sopivan tuen suuhun -jos ohja lörpöttää on yhteys poikki ja Lotta pilvilinnoissaan, mutta jos kädestään on liian kova tai suussa roikkuu, aloittaa Lotta suokkimaisen kädellepainamisen ja muuttuu hirmu raskaaksi ratsastaa.
Esteillä Lotta syttyy ja silloin voit heittää raipan mäkeen -pieni suomiputte pysyy isompiensa tahdissa, ja lyhyet jalat tikkaa laukkaa minkä kerkeävät. Onneksi Lotan laukka on pehmeää keinuheppalaukkaa, sillä muuten tämän veturin kanssa olisi lirissä! Puolipidätteitä kaivataan paljon ja esteille lähestymiset on otettava huolella ja hevonen kuulolla, sillä mikäli Lotan antaa jumpsutella oman päänsä mukaan niin se hyppää liian kaukaa, liian korkealta ja aivan liian kovaa. Estettä ylittäessäkin saa olla tarkkana ettei myötää liikaa, sillä muuten tämä elohopeamainen tyllerö ampaisee -ja kovaa.
Lotta on ehkä pieni, mutta se ei sitä itse suostu tunnustamaan. Tarhassa se pitää jöötiä muille ja maastossa pysyy oikein hyvin isompien hevosten tahdissa. Välillä sen pitää oikein todistella pystyvänsä parempaankin, eikä aivan puun takaa tulleet syöksähdykset letkan vetohevosen ohi ole harvinaisia. Lotta ei pukittele tai kiikuta edes pitkään, se vain tahtoo päästä hetkeksi kärkeen palloilemaan ja näyttämään ettei poweri ole säkäkorkeudesta kiinni!
Sukutaulu ja -selvitys
| i. Ukkospoika | ii. Humun Huiskaus | iii. Elviiran Ässä |
| iie. Moon Tehosekoitin | ||
| ie. Eufemia | iei. Paroni | |
| iee. Rekiina | ||
| e. Ida Vedenvälke | ei. Hälläväliä | eii. Pellavaharjan Humina |
| eie. Murun Jasmiina | ||
| ee. Anna Lahja | eei. Justiinan Okidoki | |
| eee. Luottopusu |
Ukkospoika on herrasmiesmäisen luonteen omaava oripoika, jota on käytetty upean sukunsa ansiosta pääasiassa siitokseen. Sillä on kisailtu niin este kuin koulukisoissakin hyvin tuloksin, ja muutamaan kenttäkisaankin se on päässyt näyttämään taitonsa. Ori on ratsuna oikeinkin kevyt ja herkkä, eli oikea unelmaratsu suomenhevoseksi. Säkäkorkeutta hopeanmustalta orilta löytyy 147cm, ja se on saanut yhteensä 47 jälkeläistä.
Humun Huiskaus on kenttäpainotteinen ori, jola on kilpailtu kenttäratsastuksessa aina SM tasolle saakka. Ori on luonteeltaan reipas ja energinen, eli ei mikään aloittelijoille sopiva ratsu. Joskus kouluratsastus saattaa alkaa oripoikaa tympimään, mutta siitäkin se selviää suomenhevosen sisulla. Orilta löytyy säkäkorkeutta 144cm, ja väriltään se on hepoenmusta. Ori on saanut yhteensä 89 jälkeläistä.
Eufemia on pääasiassa kouluratsastuksessa petrannut tamma, jota ei paljoa ole kisakentillä nähty. Tamma on ollut yksityisratsuna ja se on pikkuhiljaa koulutettu VaA:n tasolle. Ratsuna upearakenteinen tamma on aktiivinen ja hyvin nopeasti uutta oppiva, joten sen vieminen VaA:n tasolle ei paljoa kokeneelta kouluttajalta vaatinut. Se on 147cm korkea, väriltään musta. Varsoja tamma on saanut kolme.
Ida Vedenvälke on paljon kisattu tamma, joka on kiertänyt niin koulu, este kuin kenttä ja maastoestekisoissakin ympäri Suomea. Tamma on sijoittunut hyvin kisoissaan, vaikkakaan koulukisat eivät ihan napanneet; siltä puolelta löytyy vain pari sijoitusta. Ratsuna tamma on innokas ja yhteistyönhaluinen, joskus hieman raskas kädelle. Säkää hopeanruunikolta tammalta löytyy 145cm, ja se on saanut 4 varsaa.
Hälläväliä on kenttäpainotteinen ori, joka on kisannut omistajansa kanssa eniten kenttää. Ori ei kuitenkaan ole painottunut kisaamiseen, vaan on ollut periaatteessa koko ikänsä harrasteratsuna. Luonteeltaan ori on tempperamenttinen ja herkästi kuumuva, ja se on tottunut vain pariin ratsastajaan koko elämänsä aikana. Hopeanruunikko ori on 146cm korkea, ja se on saanut 12 varsaa.
Anna Lahja on hieman sähläritamma, ja se on yleispainottunut kisahevonen. Tamman hieman ailahtelevan luonteen takia se ei ole kuitenkaan saanut kisoistaan paljoa sijoituksia tai nimeä, ja se on siirtynyt vaativaan opetuskäyttöön myöhemmällä iällä. Ratsuna tamm on nimittäin hyvin opettavainen ja vaativa. Väriltään tamma on hopeanmusta, ja säkää siltä löytyy 144cm. Tamma on saanut 2 varsaa.
Selvityksestä kiitos Rebeccalle!
Jälkeläiset
Lotta ottaa rajoitetusti vastaan evm-sukuisia suomen(pien)hevosia.31.08.2012, t. Katujen Kuningatar, i. Karmava
30.07.2012, t. Vampyyritar, i. Palkkionmetsästäjä
04.06.2012, o. Voittoisa Hopea, i. Hurman Voitontahto
04.05.2012, o. Kaupunkipalo, i. Leimu-Poika
27.03.2011, o. MNR Karkuri, i. Tuisku-Lumi
Kisakalenteri
Näyttelyissä
30.04.12, Mustikkapolku, ponitammat, tuomarina Aksu EO-sert (lkv)20.04.12, Kilva JK, ponitammat: tuomarina Minna, EO-sert
13.04.12, Terälän Talli, suomenhevostammat: tuomarina Anne (BIS Elisa), KTK-SERT BIS2
31.03.12, PKKn mininäyttelyt, ponitammat, tuom. Anne KTK-sert
31.03.12, Mel Seren, muut hevostammat: tuomarina Anne, EO-sert (lkv)
30.03.12, Mel Seren, Muut tammat: tuomarina Nica, EO-sert
15.02.12, PKKn mininäyttelyt, ponitammat, tuom. Beronia, EO-sert
Kantakirjauslausunto
- Rahtusen takakorkea, pyöreässä kunnossa.
- Sopusuhtainen suomenpienhevonen. Selvä tammaleima. Hieman takakorkea, vähän tukeavassa kunnossa. Hyvä pää ja jalat. Kaunis väritys. Säkä saisi olla selvempi. Yurhan kulmikkaat lihakset.
- Hyvin maskuliininen ja aikalailla yhtä pyöreyttä koko toteutus. Etupainotteisuutta ja lievää takakorkeutta. Skp leima voisi olla vahvempi. Valotukset ja varjostukset hyvin kohdillaan. Hyvin toteutettu tausta, kivan pirteä!
| MEJ 15.07.12, KK Bailador, 70-80cm, 1/30 (MEJ-cub) 17.06.12, Kilva JK, 80 cm, 10/24 17.06.12, Kilva JK, 70 cm, 23/27 16.06.12, Kilva JK, 80 cm, 2/24 16.06.12, Kilva JK, 70 cm, 3/27 15.06.12, Kilva JK, 80 cm, 3/24 15.06.12, Kilva JK, 70 cm, 17/27 15.06.12, KK Bailador, 70-80cm, 16/36 05.06.12, KK Bailador, 80-90 cm, 11/30 05.06.12, KK Bailador, 70-80 cm, 1/17 (MEJ-cub) 29.05.12, Yemene, 80 cm, 3/17 18.05.12, Kilva JK, 80 cm, 4/19 18.05.12, Kilva JK, 60 cm, 12/20 23.04.12, Kilva JK, 80 cm, 18/30 23.04.12, Kilva JK, 60 cm, 4/30 21.04.12, Fenton, 80 cm, 5/50 18.04.12, VT Pöllömetsä, 50-60 cm, 4/30 15.04.12, KK Bailador, 50-60 cm, 9/26 11.04.12, KK Bailador, 60 cm, 1/29 04.04.12, KK Bailador, 60 cm, 28/30 04.04.12, KK Bailador, 40 cm, 4/22 29.05.11, Harharetki, 80 cm, 5/30 27.05.11, Harharetki, 80 cm, 3/30 15.05.11, KK Bailador, 80 cm, 1/44 |
ERJ 25.06.12, Hiprakka, 7/50 24.06.12, Hiprakka, 70 cm, 32/50 21.06.12, Harjakko, 90 cm, 5/40 21.06.12, Harjakko, 80 cm, 26/40 21.05.12, Jewel Ponies, 70 cm, 39/70 20.04.12, Stjerne, 60-70 cm, 14/27 15.04.12, Pöllömetsä, 80 cm, 11/60 15.04.12, Pöllömetsä, 60 cm, 13/60 06.04.12, Rivakka, 80 cm, 2/47 06.04.12, Rivakka, 70 cm, 4/37 01.04.12, Honkolan Ravi- ja yksityistalli, 60-70 cm, 21/33 01.04.12, Vecno Stud, 70-80 cm, 14/30 31.03.12, Kilva JK, 60 cm, 45/56 14.06.11, Pjortoi, 90 cm, 1/40 11.06.11, Pjortoi, 90 cm, 2/40 20.05.11, Dark Side Trakehners, 80 cm, 7/50 | KRJ 18.06.12, Fiktio, he B, 7/60 14.06.12, Fiktio, he B, 4/60 25.04.12, Chinet, he B, 7/40 08.04.12, VT Pöllömetsä, he B, 1/50 08.04.12, VT Pöllömetsä, he C, 27/46 01.04.12, Kadotetut Suomenhevoset, he B, 33/60 31.03.12, Kilva JK, he B, 37/60 31.03.12, Fiktio, he B, 8/60 31.03.12, Fiktio, he C, 58/60 30.03.12, Sumulaakson Kartano, he B, 3/60 30.03.12, Sumulaakson Kartano, he C, 44/48 30.03.12, Vecno Stud, he C, 36/40 30.03.12, Fiktio, he B, 39/60 30.03.12, Fiktio, he C, 32/60 29.03.12, Fiktio, he B, 50/60 29.03.12, Fiktio, he C, 42/60 28.03.12, Fiktio, he B, 54/60 27.03.12, Fiktio, he B, 22/60 26.03.12, Fiktio, he B, 55/60 15.05.11, KK Farconner, he A, 6/100 |
.
Valmennukset ja kuulumisia
Kouluvalmennus Järviluodossa 22.9.2012, valmentajana Riia Lehtonen
Vaikka kiireisyyden kanssa olikin ongelmia, sait tamman välillä todella hyvin avuille ja näiden pätkien ajan Lotta tosiaankin kulki erittäin hienosti ja peräänannossa. Kun nuo hetket saisi jatkumaan pidempään työskentelyn laatu muuttuisi kertaheitolla paremmaksi. Kuten totesit, sinulla oli hieman ongelmia istuntasi kanssa ja hevosta rauhoitellessasi tuppasit keventämään hieman etukenoon ja jännittymään liikaa ylävartalostasi. Jotta saisit hevosesi kulkemaan pidemmällä tähtäimellä rennommin ja rauhallisemmin, täytyy sinun itsekin kyetä rentoutumaan ja rauhoittamaan istuntaasi. Kuumuessaan Lotta yritti painaa kädelle, jolloin sinun pitäisi ottaa paljon suuria ja irtonaisia pidätteitä ja istua oikein syvälle satulaan. Nyt meinasit jäädä päinvastoin ohjaan kiinni ja ylävartalon jännittyneisyys ja asento suorastaan ohjasivat tammaa kovempaan vauhtiin. Valmennus sujui osaltanne kuitenkin hyvin, sillä selkeitä tuloksia saatiin, kun sait korjattua istuntaasi paremmaksi ja tamman hallintaan.11.5.2012
Lotta varsoi suurin piirtein viikko sitten aivan vallattoman suloisen orivarsan Leimusta. Vauveli nimettiin vanhempiensa nimiä mukaillen Kaupunkipaloksi, mutta toivon että nimi toimisi samanlaisena käänteisenä hyvänonnenenteenä kuin Lotankin nimi. Tällä tammalla on nimittäin kaikki tuntunut menevän nyt oikein hyvin! Varsominen sujui ihan ilman ongelmia (ei Lotta toisaalta ekaa kertaa äidiksi tullutkaan) ja aivan silmänräpäyksessä ennen iltaruokintaa, ja Lotasta on muutenkin tullut oikein hieno ja ihailtava pikkusuomiputte. Sillä nimittäin tuntuu taitoa ja tahtoa löytyvän -maastoesteille.En olisi ikinä uskonut että Lotan kanssa menestyttäisiin maastoesteillä, minä kun olen aina vähän arka mikä kiinteisiin esteisiin tulee ja Lotta taasen tuppaa välillä innostumaan maastoissa sen verran paljon että sitten vaan kauhukahvasta kiinni ja menoksi. Kai se on vaan joku kummallinen karma että hyvä tapahtuu odottamattomissa käänteissä... En edes tiedä että kuinka uskaltauduin edes kokeilemaan lajia, mutta nyt meillä on ollut semmoinen putki päällä että muussa ei taideta enää oikeasti kisatakaan! Kisakalenteriin olen merkannut ihan kaikki kisat, ja kuten huomaatte niin sijoituksia on enemmän kuin niitä kertoja joilla ei olla ruusukkeille päästy.
Maastoesteet on kyllä oikeastikin tainneet tehdä Lotalle ihan hyvää, sillä se on pysynyt maastoissa nykyisin paremmin lapasessa. Itse asiassa nykyisin voidaan ihan hyvin kulkea muiden perässä, eikä Lotta ole sinkoillut lainkaan muiden ohitse. Olen alkanut jo veikkailemaan että tyllerön maastopyrähtelyt johtuivat yksinomaan siitä että se pääsi liian harvoin maastoon ja intoutui sitten liikaa. Nyt kun ollaan maastossa treenailtu esteitä on Lottakin tainnut saada maastokiintiönsä täyteen...